Miten kuntoutumiskeskukset auttavat ihmisiä voimaan paremmin

Kuntoutuskeskus

Kuntoutuskeskuksia on ympäri Suomea, esimerkiksi Kankaanpäässä ja Kangasalla. Kuntoutuskeskukset näyttelevät kuntalaisten elämässä hyvin erilaisia rooleja – joillekin ne ovat työpaikkoja ja toimeentulon lähteitä, toiset taas käyvät niissä syömässä tai esimerkiksi uimassa. Moni kuntoutuskeskus tarjoaa kylpylä- ja kuntosalipalveluita myös aivan tavallisille kuntalaisille ja turisteille. Kuntoutuskeskusten päätehtävä on kuitenkin tarjota erilaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalveluita. Jotkut kuntoutuskeskukset ovat erikoistuneet reumapotilaisiin, toiset mielenterveyskuntoutujiin. Toisissa taas tuetaan alkoholisteja tai narkomaaneja pääsemään eroon riippuvaisuuksistaan. Kuntoutuskeskuksissa tuetaan ja edistetään myös aivan tavallisten työntekijöiden työ- ja arkihyvinvointia, sillä yritykset saattavat lähettää pitkäaikaisia työntekijöitään kuntoutuskeskuksiin virkistäytymään ja lataamaan akkujaan. Joissain kuntoutuskeskuksissa järjestetään omaishoitajien lepolomia, joille pääsee suhteellisen pientä omavastuuosuutta vastaan.

Yksilöllinen kuntoutus tähtää parempaan arkeen

Yksilöllinen kuntoutus vastaa asiakkaan omaan kuntoutustarpeeseen, ja sen tavoite on tarjota parempaa arkea, edistää asiakkaan toimintakykyä ja lisätä tämän voimavaroja omassa elinympäristössä. Yksilökuntoutuksen keskeisiä teemoja ovat asiakkaan aktiivinen osallistuminen ja oman toiminnan lisääminen. Kuntoutuskeskuksessa vietetyn ajanjakson aikana kuntoutuja tapaa monia eri alojen ammattilaisia fysioterapeuteista psykologeihin. Onnistunut kuntoutusjakso tarkoittaa, että asiakkaalla on jatkossa paremmat eväät arjessa ja työssä selviytymiseen.

Yksilöllinen kuntoutus voi tarkoittaa Kelan maksamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tai harkinnanvaraisena kuntoutusta. Kuntoutusjakso voi joissain tapauksissa olla vakuutusyhtiön maksama, tai sitten jakson voi maksaa itse, mutta se tapaa olla aika tyyristä omalle kukkarolle.

Kuntoutuskursseissa tärkeintä on ryhmän tuki

Kuntoutuskeskuksissa järjestetään lukuisia Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Nämä kurssit on tarkoitettu erilaisille kohderyhmille. Kurssi voi olla tarkoitettu esimerkiksi aivohalvauspotilaille, reumapotilaille, mielenterveyspotilaille tai astmaatikoille. Kuntoutuskurssilla keskiössä on yksilön fyysinen ja psykososiaalinen hyvinvointi. Asiakkaalle annetaan neuvoja juuri tämän omaan terveydentilaan liittyen, vaikka muun ryhmän tuki koetaankin usein kuntoutuskurssin tärkeimmäksi anniksi.

Sopeutumisvalmennuskurssilla tapaa monia samassa tilanteessa olevia ihmisiä, esimerkiksi toisia aivohalvauksesta toipuvia ja heitä, joilla on juuri todettu reuma. Sopeutumisvalmennuskurssin tarkoitus on tarjota asiantuntevaa tietoa sairaudesta tai vammasta ja siitä, miten sen kanssa oppii elämään. Muiden ryhmäläisten tuki voi tällaisessa tilanteessa olla suorastaan korvaamaton. Sairaus tai vamma koskettaa aina koko perhettä, siksi osa sopeutumisvalmennuskursseista on sellaisia, joilla omainen tai koko perhe voi olla mukana – ainakin osan ajasta.

Kuntoutusta niin nuorille kuin vanhoille

Kuntoutuskeskuksissa on palveluita niin nuorille, työikäisille kuin senioreillekin. Nuorten kuntoutusohjelmien päätavoite on antaa nuorelle valmiuksia täysipainoiseen elämään, opiskeluun ja aikuiseksi kasvamiseen – vaikka tällä olisikin jokin sairaus tai vamma. 

KIILA-kuntoutus on tarkoitettu työssä oleville, jotta näiden työkyky paranisi, ja jotta he jaksaisivat pysyä mukana työelämässä. KIILA-kurssille pääsee, jos on työsuhteessa tai toimii yrittäjänä, mutta jokin sairaus vaikeuttaa työskentelyä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä henkilön työterveyshuollon ja työpaikan kanssa, mutta jos yrittäjä ei ole järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa, voi suosituksen kuntoutusjaksoon saada myös yksityis- tai terveyskeskuslääkäriltä. Kuntoutus on maksutonta, ja Kela saattaa korvata myös matkat kuntoutuskeskukseen. KIILA-kuntoutus saattaa kestää jopa 1,5 vuotta, sillä se sisältää niin ryhmäjaksoja kuin yksilöllisiäkin kuntoutusjaksoja.

Työelämän kuntoutuspalvelujen lisäksi tarjolla on kuntoutusjaksoja niin masennuksesta kuin alkoholismistakin kärsiville. Sotaveteraanien, sotainvalidien ja lottien kuntoutuspalvelut toteutetaan yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa. Ikäihmisten kuntoutuksen päätavoite on tukea itsenäistä arjessa selviämistä.

Miten kuntoutukseen pääsee?

Kuntoutuskeskuksessa järjestettyyn kuntoutukseen voi hakeutua esimerkiksi vakuutusyhtiön maksusitoumuksella. Kelan maksusitoumusta haetaan täyttämällä hakemus joko vaativasta lääkinnällisestä tai harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta. Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan tuore kuntoutussuunnitelma tai B-lääkärinlausunto, joten kaikki alkaa lääkärireissusta. Yksilökuntoutukseen voi hakea ympäri vuoden.

Kuten edellä mainittiin, ovat kuntoutusjaksot melko tyyriitä itse maksaen, joskin omaan terveyteen ja hyvinvointiin kannattaa sijoittaa. Esimerkiksi Syömishäiriökeskuksen kuntoutus- ja hoitoyksikön vuorokausihinta on noin 600 euroa. Kankaanpään kuntoutuskeskuksen aivoverenkiertohäiriön tai leikkauksen jälkeiseen kuntoutumiseen ja toipumiseen tarkoitettu paketti maksaa yli 200 euroa vuorokausi, ja paketin kesto on 5 vuorokautta. Hieman alle 200 euroa vuorokausi maksaa syystä tai toisesta kuntoutuksen tarpeessa olevien kuntoutujien viiden vuorokauden täysihoitopaketti. Peruspakettiin kuluu täysihoito, lääkärin tarkastus ja päivittäinen fysioterapia. Vapaa-aikana on usein tarjolla ohjelmaa. Kuntoutuskeskuksessa tarjottu vapaa-ajan ohjelma voi olla vaikkapa keilaamista tai tuolijumppaa, uimista tai vapaata saunomista. Kuntoutuskeskukset sijaitsevat usein luonnonkauniilla paikalla, joten luonnonrauhastakin pääsee nauttimaan.